Hillan hellyyttelyt

ILO-HILLA

Hoitaja:

Edelliset hoitajat:

KOULUVALMENNUS, valmentajana Fanny
Hillalla olikin tänään vauhti päällä! Kevätsateen ropina maneesin katolla muuten hiljaisessa maneesissa taisi aiheuttaa hieman jännitystä liikkeisiin, mutta viimeistään alkuverryttelyn volttiharjoituksissa Merja sai oman rauhallisuutensa tarttumaan myös tammaan. Varsinainen valmennus aloitettiinkin etsimällä Hillalle hyvätempoinen ja luonnollinen ravi, mikä löytyikin pyörittelemällä määrätietoisesti voltteja ja pääty-ympyröitä. Perusravi osoittautui todella näppäräksi Hillan kuikuiluista ja kädelle painamisesta huolimatta. Tarvittiin napakoita puolipidätteitä pitkin matkaa, mutta valmennuksen kuluessa tamman kanssa tarvitsi käyttää yhä huomaamattomampia apuja. Suoralla pätkällä Hilla esitti komeaa perusravia, mutta askeleen pidentämistä tamma vältti viimeiseen asti. Kahdeksikolla asetuksista ja taivutuksista ei ollut tietoakaan, sillä Hilla venkuroi taitavasti ratsastajan pohjeapuja vasten. Merja jaksoi kuitenkin tehdä töitä esimerkillisesti ja ongelmat kaarevilla urilla saatiin lähestulkoon korjattua ratsastajan periksiantamattoman ja rauhallisen ratsastuksen ansiosta, ja lopulta tamma saatiin oikeinkin mainiosti Merjan alle. Pisteet ratsastajalle kärsivällisyydestä! Pääasiassa työskentelimme koko valmennuksen ajan ravissa, joten käynti- ja laukkaharjoitukset jäivät vähemmälle, mutta loppupuolella kokeilimme vielä perusharjoituksia lävistäjällä sekä oikean että vasemman harjoituslaukan tiimoilta. Eritoten oikeassa laukassa Hilla pyrki huomaamatta vaihtamaan vasempaan laukkaan, mutta Merja osasi nopeasti tarkkailla apujensa käyttöä. Olette todella kaunis ratsukko! Valmennuksen aikana nähtiin hienoa edistystä, teistä varmasti kuulemme vielä!

ESTEVALMENNUS, valmentajana Fanny
Esteet olivat tämänpäivän valmennustunnilla matalia ja keskityimmekin lähinnä puomi- ja kontrolliharjoituksiin pienillä esteillä. Hilla saapui paikalle "karvat pystyssä", todella jännittyneenä, mutta samantien kylmäpäisen ammatti-ihmisen noustessa satulaan tamma rentoutui silmissä ja jo verryttelyssä se tarjosi oikeita makupaloja todella nöyrästä yhteistyöstä. Aloitus oli hieman tahmea, sillä laukka ei tahtonut oikein pyöriä. Kovalla työllä ratsastaja sai tamman polkemaan hyvin alleen muutamien tempoharjoitteiden jälkeen ja laukanvaihdotkin sujuivat yllättäen kuin vettä vaan. Maapuomeilla treenattiin ensin askelmerkit kohdalleen ja Hilla osoittikin olevansa tarkkuutta vaativissa tehtävissä todella haka, vaikka vauhti alkoikin hyytyä alun täpinöiden takia. Esteille suunnattaessa neiti kasvoi senttimetrikaupalla, imua esteelle selvästi löytyy ja pidätteille oli taas käyttöä. Hilla teki heti selväksi, että tekniikkaa ja pyöreyttä hypyssä löytyy! Satulassa ei matkattu missään vaiheessa, vaan ratsastajakin sai treeniä, vaikka esteet olisi varmasti päässyt melkein vaikka astumalla ylitse. Paketti pysyi hienosti kasassa ja Hilla jaksoi kuunnella ratsastajaa, vaikka ulkopuoliselle valmennus olisi varmasti ollut vauhdikasta katseltavaa. Tästä on hyvä jatkaa!

Harjaustuokio
Lepäilin heinäkasassa, todellakin tallilla. Olin saapunut Tuliomenaan, rauhalliselle tallille. Hoitsunani toimii Hilla, suomenhevostamma. Pian päätin nousta ylös ja katsahdin ulos. Vettä tuli, liikaa mielestäni. Surkea syys-sää oli aika inhottavaa, hevosenkin kannalta. Avasin Hillan karsinan ja änkäisin sisään.
" Hei tyttö, ootpa söpö " Puhuin neitoselle, pienoisella äänellä. Silitin tämän turpaa, tamma kohahti ja nosti päänsä syleilystä. Katsahdin itse karsinasta ulos ja säikähdin.
" Hui ! Ei saa säikytellä noin. " Sanoin pojalle, joka tuijotti minua sinisillä silmillään.
" Aaaa. Kukas sä sitten oot, en oo ennen törmännytkään ? " Poika virnisti pienesti.
" Onks toi sun pepsodent ? Olen Noora Moisio, Hillan hoitaja. Itse ? " Kysyin pojalta pienesti virnistäen.
" Oon Aku Omenakumpu, tallin komein ihminen " Aku naurahti.
" Hah, mielummin vaik seurustelisin nörtinkans. " Naurahdin.
" Hahaha, nauratti " *teennäinen hymy* Aku hymähti.


Juttutuokiomme oli juuri päättynyt, iloisesti. Aku oli kertonut tallista ja luvannut pitää myöhemmin esittelykierroksen. Nappasin Hillan päitsiin, talutin tämän käytävälle ja hain harjapakin. Nappasin suan, aloin pyörittämään sukaa ympäriinsä. Tutustuin samalla Hillaan, tälle pienoisesti soperrellen. Aku oli aika hupsu, olevinaan niin komea. Hah, on komeimpiakin nähty, vai onko ? Nojaaa, se on sen ajan murhe. Hilla alkoi hermostumaan, keskittymiseni oli jossain aivan muualla. Huomasin pian pienen ikkunan, josta näkyi tummia pilviä. Vaihdoin harjaa, vetelin kättäni ympäri Hillan ruumista. Aika hauskasti sanottu, jaajaa. En ymmärrä, mutta kyyneleet alkoivat valua silmistäni. Istahdin takaisin heinäkasan päälle. Katsahdin kelloa, joka näytti 7. Hmm, pitäisi lähteä kotiin. Vein Hillan karsinaan, annoin tälle halin ja hiivin tallista ulos.

// KÖKKÖ OLI :< yhh, inspis ei pelaa